Ukrainan tapahtumien ja Putinin tekojen ollessa juuri nyt päällimmäisenä mielessä, oli vaikea lukea Salménia muistamatta tätä ja vertaamatta hänen kirjaansa viime viikkojen tapahtumiin. Salmén ei montaa sanaa Venäjästä sano, mutta sanoo kuitenkin että "useimmissa maailman maissa - myös Venäjän kaltaisissa näennäisdemokratioissa - vallanpitäjät sortavat armotta suurta osaa kansalaisistaan".
EU:sta ja sen mahdottomuudesta hän kirjoittaa paljon eikä tietenkään usko nykyisenlaisen Unionin onnistumiseen. En itse näe minkäänlaista uskonnollista eurohurmiota niin kuin Salmén, mutta samaa mieltä olen siitä, ettei budjettivaltaa pidä siirtää Suomesta pois.
Salménin mainiota ironiaa: "Toki voi ymmärtää jokaisen aidon perussuomalaisen tympääntyneisyyden ja ärtymyksen, kun hänelle muistutetaan, että ruotsinkielinen runoilija on kirjoittanut Suomen kansallislaulun sanat ruotsiksi, sen säveltäjä on saksalainen ja molemmat elelivät venäläisen keisarin hallitsemassa maassa."
Tai: "Valistus ja humanismi? Ne ovat liian epämääräisiä käsitteitä. Eivätkö brittiläiset imperialistit olleet nimenomaan humanisteja, jotka pyrkivät sivistämään koko maailman? Eivätkö jakobiinit giljotiineineen olleet valistuksen sanansaattajia? "
Sivumennen sanottuna kolonialismin julmuuksista on Mario Vargas Llosa kirjoittanut hienon kirjan "Keltin uni".
Alppilan osalta muistomme ovat samanlaisia. Kun 1980 -luvulla muutin tälle alueelle, naapuritalossa oli pieni paperikauppa, jota kaksi vanhempaa naista piti. Se loppui euron tuloon. Siinä kaupassa käytiin harvoin vain ostamassa, aina oli aika vaihtaa muutama sana. Vieressä ollut valokuvaliikekin lopetti, kun digikamerat tulivat. Tänään on tilalla toisenlaista kauppaa, pienet kivijalkaputiikit ovat kuitenkin vielä säilyneet. Joskin myös pubeja ja partureita tällä alueella riittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti