Terveisiä Madridista

On aina jännittävää tulla uuteen miljoonakaupunkiin. Mitenkähän se ottaa vieraan vastaan, sitä miettii. Madrid otti suoraan syliinsä. Tunnin sisällä tulostamme olimme jo herkkukinkkujen äärellä Museo den Jamonissa. Ei se mikään museo ollut, vaan kauppa ja baari. Ja huudon kera.Sopeuduimme tuossa tuokiossa. Eihän tällaisessa paikassa voi kuin viihtyä. Kauppahallissa myytiin enempi tapaksia,viiniä ja olutta kuin ruokaa alkutekijöissään. Kannattaisikohan Hakaniemen hallin tehdä opintomatka Madridiin? Kuva antaa aavistuksen paikasta.

Esto no es una crisis, es una estafa

Kun naisessa on aina asunut pieni vallankumouksellinen sielu, oli siinä ja siinä etten lähtenyt monen tuhannen marssijan mukaan. Eikä ollut hiljainen marssi. Iskulauseet kaikuivat ja musiikki soi. Poliisitkin olivat paikalla. Niinhän ne ovat Suomessakin, mutta enpä ole nähnyt meillä täkäläisten autoja. Eivät ne ihan tankkeja olleet. Vaalit ovat tulossa. On aika ilmaista mielipide. Täällä se tehdään kuuluvasti.

Ostin yhdeltä marssijalta kantaa ottavan, vähän äkäisesti kuvitetun kalenterin ensi vuodelle.  Jos eivät sanat aukea, kuvat kertovat riittävästi. Ehkä tätä voi soveltaa myös Suomessa, sillä uhat ja pelot ovat yhteiset, ihmisten toiveet kaikkialla samanlaiset.