Runo päivän politiikasta

Olen viime päivinä tutustunut Kirsi Kunnakseen, runoilijaan, kirjailijaan, kääntäjään - mitä kaikkea hän onkaan ollut ja on edelleen. Hän on tullut monille tutuksi lastenkirjailijana, mutta hän on ollut myös kantaaottava ihminen.  Ei tämän enempää Kirsi Kunnaksesta, mutta eräs hänen runonsa sai minut huomaamaan tutun jutun. On asioita, jotka eivät muutu.  Seuraava runo on esimerkkio 70 -luvun keskusteluilmapiiristä, mutta voi miten hyvin se sopii tähänkin päivään.

Somessa on huudettu kurkku suorana, miksi Soini ei sano mitään, miksi hän vaikenee, miksi se ja se persujen johtohahmoista on niin hiljaa, niin hiljaa.  Kunnas sanoo sen näin:

Jos puhuu suoraan.
        voi joutua suoraan nuoraan
Jos väärin sanaa lainaa,
        voi olla väärä vainaa.
Siis oikein opetettu,
        tekee niin kuin neuvoo Kettu:
         Ei puhu, ei pukahda,
                ei valvo, ei nukahda,
        ei kuule, luule, hengitä
                ei ajatustaan kengitä,
       ei tee mitään ilman Ketun lupaa.
Kas, siten rakennetaan ONNEN TUPAA.