Nyt on pakko tunnustaa, että tämän hetkisessä elämässäni saan suurimman nautinnon hyvästä ruoasta. Jos nyt ihan vähän liioittelen. Ruoka on hyvin tärkeä asia ainakin silloin, kun olen matkoilla ulkomailla. Olisihan se kauhea pettymys, jos en saisi lomamatkalla kokea yhtään ruokanautintoa.
Viime viikon matkalla ei ollut pulaa suurista nautinnon hetkistä. Turkki on maa, jossa osataan tehdä hyvää ja mieleistäni ruokaa. Olen lähes kaikkiruokainen, mutta juuri tässä maassa kasvisruoka valloittaa minut täysin. Miten osaavatkin tehdä niitä niin monipuolisesti. Olen huomannut erityisesti Italiassa, että alkuruoat ovat usein pääruokia parempia ja vähän niin oli nyt Turkissakin.
Buffeepöydän antimista jäivät erityisesti mieleeni eri tavoin valmistetut paprikat ja munakoisot. Grillattuna, paahdetuttuna, täytettynä ja soseutettuna. Lisänä täyteläistä ja mintulla maustettua jogurttia. Voisin elää tällaisella ruoalla. Pitihän sitä tietysti maistaa lammasta - miltei suli suussa - sekä jauhetusta pihvilihasta ja lampaasta valmistettua, vahvasti maustettut adana kebabia. Kalan suhteen olen vähän ronkeli, koska Suomessa on maailman paras kala, mutta sea bass oli hyvää, ei käy kiistäminen.
Olisi pitänyt kysyä, kuinka paljon henkilökuntaa hotellimme keittiössä oli. Ihan pienellä määrällä ei näitä päivittäisiä ruokia tehty. Joka ilta tarjolla oli kymmenittäin pieniä, miltei kuin snapsilaseihin tehtyjä annoksia. Kattaus oli kaunis ja houkutteleva.
Pohdimme, mihin joutuu loppuruoka. Ainakin osa meni tyylikkäästi kierrätykseen. Seuraavana päivänä kasviksia oli erilaisissa liha-ja kalapadoissa, aamiaisella tarjottiin erinomaisella täytteellä valmistettuja suolaisia voitaikinaleivonnaisia. Leipää ei tarvinnut syödä, oli nin paljon muita herkkuja ja aamusta alkaen tarjolla oli erilaisia pullia ja makeaa.
Jälkiruokapöytä olikin sitten oma lukunsa. Mantelista ja hunajasta valmistettu baklava on, sanoisinko äärimmäisen makea herkku, mutta huomasin aika usein sortuvani suklaaseen, jota lajia kakkuina ja pikkuleivoksina oli useampaakin sorttia.
Eipä tässä muu auta kuin aloittaa kokeilut, koska satun omistamaan turkkilaisen keittokirjan. Ensimmäiseksi ruoaksi ajattelin tehdä "Yogurtlu Havucia". Se on porkkanaa jogurtissa.
Olin siis golfmatkalla Turkin Belekissä. Aurinko paistoi koko viikon, linnut lauloivat ja kukat kukkivat. Muta mitä näistä kirjoittaisin, kun parasta kaikessa oli se ruoka!
Ja kun mikään ei ole turistille tarpeeksi hyvää, niin kesällä hotellin keittiössä vierailee Michelin - tähtiä saaneiden ravintoloiden kokkeja muualta maailmasta. Voi kun nyt eivät pilaisi hyvää turkkilaista ruokaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti