Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa - liikuntaa

Katselen kahdeksan vuoden ikäistä poikaa pihassamme, kun hän laskee jyrkähköä mäkeä kapealla laudalla seisten. Ei horju, ei heilu, tasapaino on melko vakaa. Kun Helena ohjaa meidät jumppatunnilla seisomaan varpaillamme, se on siinä ja siinä että tasapainoni säilyy. Vaikeuksia tulee varsinkin silloin, kun samanaikaisesti pitää nostaa kädet ylös ja laskeutua varpailta hitaasti alas.

Onko tasapaino siis nuoruuden etuoikeus? Varmaankin, mutta myös harjoituksen tulos. Kun Eemelillä ei ole vuosiin ollut suorinta reittiä minnekään, vaan eteneminen tapahtuu kallioiden ja aitojen yli kiipeämisellä, on harjoitus tuottanut tulosta. Mutta aina voi jokainen ja olisi syytä, kehittää  tasapainoaan. Perusterveen ihmisen pitäisi välillä kävellä muuallakin kuin tasaisella kadulla. Ja ihan oikeasti kävellä eikä tepsutella, ellei ole pakko.

Meillä on juoksukouluja, mutta meillä pitäisi olla myös kävelykouluja. Kai siis jokainen osaa kävellä? Osaako todella? Nuoretkin naiset kulkevat kummallisen vinksahtelevasti. Sen verran voisimme kävelytapaamme tarkkailla, ettei se turhan varhaisessa vaiheessa menisi laahustamiseksi tai töpöttämiseksi. Jos jalka kerran vielä nousee. Rollaattorivaihe on sitten eri asia. Iän myötä askel sekä lyhenee että vauhti hidastuu. Kuitenkin itse voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti se tapahtuu.

Ja sitten ovat tietysti ne raput. Rappujen kävelyä suositellaan kaikille. Meillekin, jotka emme enää hae rappukävelystä pyöreyttä peppuihimme. Hissin vetovoima on kova, mutta eihän jokaisena päivänä tarvitsisi  kävellä  seitsemänteen kerrokseen. Mutta edes joskus - säännöllisesti. Ja silloin, kun ei ole kantamuksia. Olen itse siinä "onnellisessa" asemassa, että neljä kerrosta on käveltävä päivittäin useampaan kertaan, halusi tai ei. Sanonkin rappusia ilmaiseksi kuntosalikseni tai toisaalta asuntoni lisäarvoksi.

Yrityksistä huolimatta en saa itseäni kuntosalille. Olen aloittanut ja olen lopettanut ainakin muutaman kerran. Kävely, voimistelu ja uinti ovat lajeja, joita voi harrastaa ympäri vuoden. Voisin  kyllästymiseen asti puhua voimistelun tärkeydestä. Sen keskivartaloa vahvistavan ja liikkuvuutta lisäävän ja säilyttävän voimistelun puolesta. Harjoituksia voi tehdä kotonakin, mutta parasta olisi olla ohjatussa ryhmässä. Ja tässäkin pätee se vanha sanonta - koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.

Golfin aloitin aika vanhana. Osin varmaan siksikin swingit ja chipit eivät ole iskostuneet lihasmuistiini sillä tavoin kuin olisi toivottavaa. Silti olen onnellinen, että opettelin lajin, sillä siinä yhdistyy mainiosti kävely, vartalon käyttö, ajattelu ja sosiaalisuus. Kaikkea sitä mitä tarvitsemme. Kävelykilometrejä tulee helposti yli kymmenen. Kiehtovinta on lajin haasteellisuus. Siinä harva tulee koskaan täysin valmiiksi.

Risto Eskelisen piirros liikkuvasta mallista