Miina ja Minna kietoutuivat yhteen

Olin  ensin katsomassa Minna Canthin näytelmää Anna-Liisa Teatteri Avoimissa Ovissa , sitten seminaarissa, jossa kerrottiin Miina Sillanpään saavutuksista. Tuskin he tapasivat toisiaan, sillä Miina oli kolmikymppinen Canthin kuollessa. Hän oli silloin piikana Helsingissä, kun taas Canth vaikutti Kuopiossa.  Mutta Canthin kirjat jäivät. Ja ne tuskin jäivät Miinalta lukematta, sillä käsitteliväthän ne samoja asioita (kuten näytelmä Anna-Liisasta), joita hän kaikkina kansanedustajavuosinaan ajoi.

Mikä Miinassa on niin merkityksellistä, että häntä tänä vuonna on juhlittu ja  juhlitaan monin tavoin? Ensinnäkin hänen syntymästään on 150 vuotta, siinä yksi syy juhlaan ja toinen on hänen työnsä. Lyhyesti sanottuna, hän oli Suomen ensimmäinen naisministeri ja hän teki vuosikymmeniä kestäneen poliittisen uran sosialidemokraattisena kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna. Tärkeitä paikkoja vaikuttaa ja käyttää valtaa. Ja sitä Miina totisesti teki. Sen näkee vielä tänäkin päivänä, sillä Miinan poliittinen kädenjälki ei ole mikään veteen piirretty viiva.

Historialliset henkilöt jäävät helposti etäisiksi ellei heitä sido kulloiseenkin aikaan.  Ensinnäkin Miinan työ, hän oli piika, palvelijatar perheissä. Koko hänen poliittinen uransa lähti hänen työstään ja työoloista. Mutta se oli myös laajempi kysymys kuin vain kova työ ja pitkät työpäivät ilman vapaapäiviä. Hän näki palvelijattarien aseman laajempana yhteiskunnallisena kysymyksenä. Kun perheiden miehet viettelivät nuoret palvelijattaret, nämä jätettiin yksin vailla turvaa lapsen kanssa. Arvattavasti emännät sanoivat, että tytön syy, mitäs suostui.

Tänään lasten oikeuksien päivänä on erityinen syy muistaa  Miina Sillanpäätä.  "Jokainen lapsi on pelastettava elämälle" oli hänen tunnuslauseensa. Miina Sillanpään vaikutti moniin lapsia koskeviin asioihin. Ensimmäinen Ensikoti  avattiin Helsingissä 1942.  Ensi- ja turvakodit ovat edelleen olemassa eikä kehittynyt yhteiskuntamme ole poistanut niiden tarpeellisuutta. Pikemminkin päinvastoin.

Naiset saivat kuntatasolla äänioikeuden vasta vuonna 1917 , siis kymmenen vuotta myöhemmin kuin eduskuntavaaleihin. Miina oli tuolloin  jo 51 vuotias, mutta ensimmäisistä kuntavaaleista alkoi Miinan ura Helsingin kaupunginvaltuustossa. Hän oli yhtä katkoa lukuunottamatta valtuustossa vuoteen 1936 saakka eli siihen saakka kun täytti 70 vuotta.  Kuitenkin hän jatkoi vielä kymmenisen vuotta eteenpäin kotitalouslautakunnan puheenjohtajana. Ja tämä tapahtui aikana, kun suomalaisen keskimääräinen eliniän odote oli juuri ylittänyt 60 vuotta kuten Aura Korppi-Tommola kirjassaan toteaa.

Asioita voidaan politiikalla muuttaa, se on pitkäjänteistä työtä. Olennaista on visio, näkemys siitä mikä on tärkeää, mitä pitää tavoitella vaikka se tuntuisi kuun ottamiselta taivaalta. Yhtenä päivänä se kuu voi kuitenkin olla sylissäsi.