Joulu on myös lähtemistä

Vuosi sitten aaton aattona näkymä talvipuutarhasta Töölönlahdelle oli näin kaunis. 

Tänään on yllättäen ollut sellainen olo kuin olisi oltava lähdössä jonnekin, vaikka siitä on pieni ikuisuus,kun jouluksi matkustettiin muualle. Yleensä maalle vanhempien luo tai Lappiin. Ehkä tämän päiväinen tunne on tullut naapurien lähtemisestä.Talomme on lähes tyhjentynyt ja entisestään hiljentynyt. Alppila on näin aaton aattona jo hyvin hiljainen tuppukylä. Tapsuakaan ei tarvinnut iltapäivälenkillä laittaa remmiin ollenkaan. Ei ollut autoja, ei ihmisiä, ei juuri edes "koiraihmisiä". Kerrostaloissa auvat nuoret ihmiset ovat lähteneet sukuloimaan.

Ihmisen on hyvä välillä lähteä. Lähteminen on tärkeää. Ihan jo siksikin, että saa kokea paluun. Jos ei koskaan lähde, ei voi koskaan kokea paluun tunnelmaa.

On hyviä ja vapaaehtoisia lähtemisiä, on myös pakollisia.  Pentti Saarikoski kirjoitti kirjassaan Aika Prahassa: "Läksin vain, se ei ollut sen kummempaa kuin sanoa ääneen lause, joka oli ollut mielessä valmiina jo kauan. Ostaisinko tänään kotiin makkaraa, tai juustoa?"

Hyvää joulua, iloista joulumieltä, paljon kauniita ja valoisia ajatuksia.

Nälkäistä oravaa ei pelästytä koira, ei ihminen.