Minun vastuuni elämän suunnasta

Selässäni kävivät kylmät väristykset, kun luin juttua ajatuspaja Liberasta.  Ihmiset tässä ajatuspajassa puhuvat vapaudesta. Markkinoiden vapaudesta, yksilön vapaudesta ja kaiken kaikkiaan vapaasta yhteiskunnasta. Sanovat siellä olevansa sitoutumattomia, mutta sitä en usko, sillä niin Evan suuntaan menevää ajattelua sieltä tulee.  Libera laittaa vastakkain julkisen sektorin ja yksityisen sektorin.  Ja tietenkin aina julkista mollaten.  Libera ei saa julkista tukea, mutta eipä se sitä tarvitsekaan, kun taustavoimana on Björn Wahlroos.

Onhan vapaus ihana asia, saat valita mitä tahansa, ostaa mitä tahansa, asua missä tahansa. Riittää, kun on rahaa. Työttömän perheen vapaus onkin ihan jotain toista maata. Amerikassa  vapaus on varmaan todella ykkösasia, mutta sieltäkö meidänkin pitäisi ottaa mallia?

Vaikka viime vuosina on näyttänyt siltä, että yksilökeskeisyys on Suomessa lisääntynyt ja toisista ihmisistä välittäminen on vähentynyt, en kuitenkaan jaksa uskoa tähän. En halua uskoa, että tämä olisi tulevaisuutemme suunta. Myös ajatus vapaasta työelämästä ilman minkäänlaista työlainsäädäntöä tai ammattiyhdistysliikettä on mahdoton.   Jokainen pärjätköön omillaan - ajatus ei voi olla hyväksi kenellekään.

Aki Ollikaisen kirja Nälkävuosi kertoo koruttomasti siitä, mitä oli elää yhteiskunnassa, joka ei tarjonnut turvallisuutta, jossa oli elettävä ihmisten armopaloilla.  Eikä tästä ajasta nyt ole hirmuisen kauan. Äitini äidin äiti oli silloin parikymppinen nuori nainen. Elettiin nälkävuotta 1867-68.

Meninkö liian kauaksi? Enää emme kuole nälkään, mutta kuolemista on sekin, että  joutuu kulkemaan syrjittynä tai ilman näköalaa paremmasta tulevaisuudesta. Jos me eriydymme yhä enemmän erilaisiin maailmoihin, me lakkaamme ymmärtämästä toisiamme.  Silloin murenee myös luottamus ja  ajatuskin oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta.

Lainaan edesmennyttä Pirkko Aroa, joka sanoi, ettemme elä täällä vain omaa minää varten, vaan tämä elämä on meidän yhteistä ja me olemme vastuussa siitä, mihin ollaan menossa. Sekä pienissä että suurissa asioissa.