sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Mukavaa luettavaa sadepäivänä

Siilin eleganssi on ihastuttava, kiltisti ironinen kirja pariisilaisesta hienostotalon ovenvartijarouvasta. Hän ei edes halua muulta näyttää, vaikka onkin asukkaita sivistyneempi. Muriel Barberyn Siilin eleganssi on ystävällinen tarina meistä, toisiamme ylenkatsovista ja itsetunnoltamme vajavaisista ihmisistä. Näemme vain sen mitä haluamme nähdä, emme sitä mikä meillä todellisuudessa on edessämme.

Toinen tärkeä henkilö kirjassa on 12 vuotta vanha tyttö, joka ajattelee seuraavana syntymäpäivänään tekevänsä itsemurhan, koska elämässä on niin kovin vähän hyviä asioita. Hän on rikkkaasta perheestä, jossa  kissat syövät luksussapuskaa ja jättävät karvojaan kaikkialle. Eikä kukaan huomaa, etteivät kissat välitä kenestäkään.

Pienessä kirjassa on paljon hyvää pohdintaa elämästä. Tarkkasilmäinen ja viisas tyttö näkee aikuisten jatkuvan kiireen, hän näkee mummoistaan, mitä on vanheneminen.  Koska hyvin vanhan ihmisen elämä ei ole kaunista, hyvää eikä iloista, silloin ihmisen pitäisi keskitttää voimansa tähän päivään, tyttö ajattelee.  Pidä mielessäsi se, että jonain päivänä olet vanhainkodissa. Ajatus siellä olevasta ilottomasta elämästä saa sinut ylittämään itsesi joka päivä. Toivoa sopii.

Kirja on käännetty vuonna 2011 ja siitä on tehty elokuvakin. Vahinko, että on jäänyt näkemättä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti