MTVn vaalitentissä kävivät kuumana niin puolueiden puheenjohtajat kuin toimittajatkin. Olen pitänyt Eeva Lehtimäkeä lähes viilipyttymäisen rauhallisena naisena, mutta melkein näin karttakepin hänen kädessään, kun hän yritti pitää puheenvuoroja raiteillaan. Tuttavani lopetti kesken kaiken keskustelun katsomisen kun hän ei kestänyt toimittajan komentelevaa huutoa. Tauon jälkeen kaikki muuttui paremmaksi, ehkä oli suurimmat höyryt päästetty ulos. Niin että jos ei aina ole helppoa poliitikoilla, ei aina ole toimittajillakaan.
Puheenjohtajat käyttäytyivät niin kuin aina ennenkin, puhuivat yhteen ääneen ja narisivat puheenvuoroista. Jatkuva päällepuhuminen ei ole sivistynyttä, mutta sillä tavoin ei puhuja myöskään saa sanomaansa perille. Kumpikaan puhujista. Eikä sitä kauaa viitsi tavallinen kuuntelija kuunnella. On se kumma kun tämä ei mene perille. Sen sijaan välihuudot ovat paikallaan, kunhan ne ovat osuvia. Ei kai sitä tv -keskustelussakaan tarvitse olla kuin kirkossa yhden saarnatessa ja muiden kuunnellessa.
Talouspolitiikka on ja tulee olemaan näiden vaalien kuumin aihe. Olen vakaasti sitä mieltä, että pieni- ja keskituloisia ei pidä verottaa enää yhtään enempää. Sen pitäisi nyt olla Suomen suunta. Tässä maassa ja eritoten tässä kaupungissa asuminen ja eläminen alkaa olla ylikallista. Monille satanenkin voi olla suuri raha. Sitten meillä on ihmisiä, jotka eivät edes huomaa satasen häviämistä lompakostaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti