Kuitenkin oli ilo kuunnella näitä kahta ihmistä, joista erityisesti Ilkka Taipaleen olen "tuntenut" jo 70 -luvulta. En ole itse ollut missään Ilkan mainitsemissa yhden asia liikkeissä, mutta seurasin mitä radikaali ja aktiivisin ylioppilasnuoriso silloin aikanaan teki. On se ollut ja on huikea tunne kokea, että me voimme oikeasti muuttaa maailmaa, että meillä on siihen mahdollisuus. Ilkalla olikin ihan uusi jako maailman kehittymisestä: ensin oli renesanssiaika, sitten tuli valistusaika, sitten 1960 -luku ja neljäs on tulossa. Tähän tekee mieleni lisätä, kunhan nuo nuoret narsismiltaan joutavat.
Vapulle sosialidemokratia ei ole tullut minkään teorian kautta, vaan isovanhempien välityksellä ja esimerkeillä. Siinä miten suhtauduttiin toisiin ihmisiin, miten kunnioitettiin erilaisuutta. Se oli arkipäivän solidaarisuutta, elämäntapa. Tällä lääkäripariskunnalla tämä heikompien puolella oleminen ja rauhantyö ovat olleet koko elämänajan se punainen lanka, joka ei näytä katkeavan vaikka ikää on molemmilla jo yli seitsemän kymppiä.
Tällaiset haastateltavat saavat aina huomaamaan, miten itsestään selvinä me pidämme joitain asioita. Niin kuin lasten päivähoitoakin. Ajatelkaapa, äidit ja isät, että teidän pitäisi jättää kaupan ilmoitustaululle lappu, jolla haette kilttiä tätiä hoitamaan kahden kuukauden ikäistä lastanne. En ole lukenut Ilkan kirjaa sadasta suomalaisesta innovaatiosta. Se pitäisi varmaan lukea, jotta voisi kirkastaa kuvaa kaikesta siitä hyvästä mitä meillä on ja jäisi turha mollaaminen sikseen.
Inhimillinen tekijä -ohjelma on katsottavissa ja kuunneltavissa YLE Areenassa. Suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti