Liikunta on ollut elämässäni aina. Suurin harmi on se, että synnyin ihan liian aikaisin. Silloin hiihdettiin metsässä ja laskettiin mäkeä. Vain. Tänään nuoret saavat tehdä kaikkea mitä päänuppi kestää. Olen ihaillen katsonut freestylessa, lumilautailussa, halfpipessa ja mitä kaikkea niitä onkaan, tehtyjä suorituksia. Suksiensa kanssa ilmassa pyörivät akrobaatit tekevät rohkeita ja uskaltavia suorituksia.
Hidastukset vasta oikein näyttävät, miten monta asiaa ilmassa ennättää ennen alastuloa tehdä. Kertakaikkisen upeaa, hetkittäin suorastaan kaunista. Kropan lihasten pitää olla tosi hyvässä kunnossa, muuten ei urheilija pysty itseään näin kannattelemaan.
Ei tule minusta enää niin minkään sortin lumilautailijaa. Se ei kuitenkaan estä treenaamasta kehoani. Vai onko ruumis parempi sana? Helena Mörsky "rääkkää" meitä tunnillaan tosi makealla keskivartaloharjoituksella: kyynärpäitten ja varpaitten varassa vartalo suoraksi tasaiseksi lankuksi. Ja siinä sitten pysytään ja pysytään - jos pysytään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti