Onko Sotshista satumaaksi?

Sotshin olympialaduilla kilpaillaan murtomaahiihdossa, muttei perinteisillä laduilla metsän pimennoissa. Latukaistat on vedetty komeille ylikulkusilloille ja stadionalueen serpentiiniladut tuovat mahdolliset jännitysnäytelmät katsojien nähtäväksi. Rahaa on palanut varmasti ihan vähän.

Aikoinani ihmettelin Lapissa, mitä tarkoitetaan lämpöladuilla.  Sotshissa nämä suolalla kuorrutetut ladut taitavat olla niitä oikeita lämpölatuja. Kun ilman lämpötila on kymmenen plussaa, taitaisivat lumet sulaa suksien alta ilman erityistoimia.

Joku viikko sitten katsoin sympaattisen ohjelman olympiavoittaja Eero Mäntyrannasta. Kun Mäntyranta vuonna 1960 lähti olympialaisiin  kotoaan, (noin tuhannen kilometrin päässä Helsingistä), oli niille kulmille vasta sähkö tulossa. Öljylamppujen hämärissä vielä elettiin eikä ollut pohjoisessa sen paremmin autoja kuin katujakaan. Kun mies sitten Amerikassa näki autot, asfaltoidut tiet ja katuvalot, eipä ihme jos luuli tulleensa satumaahan. Mäntyranta sanoi, että tämän kaiken kokeminen oli suurempi asia hänelle kuin itse olympialaiset.

Urheilumaailmakin on todella tänään toinen kuin 50 vuotta sitten.

Urheilijat olivat nuoruuteni idoleita. Eivät nuo enää tänään sytytä. Mitä nyt ehkä vähän ranskalainen ampumahiihtäjä Martin Fourcade ...