Jos ihan ensiksi, mielipidevangit vapaiksi

Barak Obama ja Yhdysvallat ovat aloittaneet Kuuban kanssa suhteiden normalisoinnin.  Vaikka vielä ei ole kovin paljon tapahtunutkaan, se on iso juttu.  Yli puoli vuosisataa on sosialistinen valtio ollut Yhdysvaltojen tuntumassa, vain 150 merikilometrin päässä.

Köyhääkin köyhemmässä Kuubassa juhlivat amerikkalaiset, ja ne keillä oli rahaa.  Kunnes sitten tuli Fidel Castro ja diktatuuri Batista sai lähteä. Nin kuin ei minkäänlainen diktatuuri koskaan, ei myöskään kuubalainen, ole ollut hyväksi kaikille.  Joka tapauksessa tavallinen ihminen on saanut terveydenhoitoa, päässyt koulutukseen ja oppinut lukemaan, saanut työtä ja ruokaa. Mielipidevankien määrästä ei taida kenelläkään olla tietoa, mutta heitä on.  Olisihan ihme, jos ei tällaisessa maassa olisi toisinajattelijoita.

Kuubaa johtava Fidelin veli Rauol Castro on antanut periksi joissain asioissa. Kun viitisen vuotta vietin maassa pari viikkoa, oli ihmisille annettu lupa hankkia tietokoneita. Ne hankkivat keillä on rahaa. Harvalla on. Vaikka tällaiset uudet asiat eivät ole mahdollisia kaikille, ne ehkä ovat kuitenkin askeleita vapaampaan yhteiskuntaan.  Edelleenkin ihmisistä pidetään huolta perustasolla. Nälkää ei tarvitse nähdä.  Mutta linja on tiukka. Perhe saa omistaa lehmän ja pitää siitä saatavan maidon, mutta myytäessä lehmä on valtion. Sen sijaan kanat, siat ja lampaat  perhe saa tappaa ja omistaa. Kertoi oppaamme.

Kuuban voisi kiteyttää myös muutamaan sanaan: Che Guevara, Buena Vista Social Club, salsa, Hemingway, autot, sikarit. Nämä kaikki kohtasin Havannassa. Siirtomaavallan aikuiset rakennukset ovat komeita, ränsistyneenäkin. Ne kertovat myös menneiden aikojen loistosta.  Siitä 50 -luvusta, kun rikkaat amerikkalaiset porhalsivat Miamista Havannaan.

Che Guevara on tietysti mielessäni kaikkein romanttisin vallankumouksen sankari mitä olla voi. Hän on sitä enemmän kuin Fidel Castro. Niin näyttää olevan myös kuubalaisten mielestä, Che Guevaran kuvia näkyi, ei Castron.  Turismi tuo rahaa maahan. En tiedä, kuinka tärkeä Ernest Hemingway lienee kuubalaisille, mutta turisteille on. Kirjailijan  lempipaikassa La Floriditas -ravintolassa mekin kävimme  nauttimassa aidot daigurit.

Yksi kiehtova asia vielä Kuubasta: kuulut havannalaissikarit valmistetaan edelleen käsityönä. Kun näppärät sormet pyörittävät sikarinlehtiä, samalla työntekijät kuuntelevat romaanin luentaa. Lukuperinne on jatkunut kauan.