Eino Leinon Hymyilevä Apollo on upea, ihmisen elämää syvästi luotaava runo. Runo on kirjoitettu vuonna 1898, mutta sopii ajatuksiltaan mainiosti tähänkin päivään
Runo on pitkä, mutta kävinpä pienen keskustelun runoilijan kanssa muutamista kohdista.
Mitä olisi elämä ilman unelmia. Unelmia tarvitaan, vaikka eivät ne aina toteutuisikaan. Eivätkä unelmat kuulu vain nuorille. Sinä päivänä olen vanha, kun en enää unelmoi mistään.
Niin uskoi Leinokin: "Ken uskovi toteen, ken unelmaan, sama se, kun täysin sa uskot vaan! Se uskos se juuri on totuutes."
Välinpitämättömyyttä ja itsekkyyttä on maailmassamme liikaa. Ystävällisyys ja toistemme huomaaminen tekisi arkipäivästä paremman elää eikä kyse ole suuresta asiasta.
-"Hymyn voima on voittamaton. Meri pauhaa, ukkonen jylisee, Apollo saapuu ja hymyy. Ja katso! Ukkonen vaikenee, tuul` laantuu, lainehet lymyy. Hän hymyllä maailman hallitsee..."
Koulukiusaaminen jatkuu, työpaikoilla on eri puraa, naapuritkin hermostuttavat. Ilkeyttä ja pahantahtoisuutta on liikaa. Leino sanoo syvän totuuden:
-"Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk` ei aina esille loista."
Maailma muuttuu eikä Suomikaan voi olla niin kuin ei ympärillämme tapahtuisi mitään. Olemme osa Eurooppaa ja maailmaa.
-"Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi!...Oi,ihmiset toistanne suvaitkaa! Niin suuri, suuri on maa."
Työ on ihmiselle tärkeää. Leino vannoo työn nimen kuin Lauri Ihalainen tänään. Vai menisikö se päinvastoin.
"Työs olkoon se suurta tai pientä vaan, kun vaan se työtä on oikeaa ja kun sitä palkan et tähden tee! No jaa, eipä taida ihan riittää se, että "työ riemulla palkitsee".
Lopuksi runoilijan sanoin tosiasia:
"Mut yhden me tiedämme varmaan vaan: Me olemme kerran nyt päällä maan ja täällä meidän on eläminen, miten taidamme parhaiten."
Hyvää Uutta Vuotta 2014! Rohkeaa elämää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti